Oulunkylän asukkina on ollut vaikea ohittaa tätä merkkipäivää. Siksi oli erittäin luontevaa osallistua kuvituskuvakurssilla ylimääräiseen tehtävään. Arvaa, mikä laulu tässä on kyseessä!
Aivan, Sininen unihan se tietystikin on. Samaa aihetta käsittelimme akvarellimaalaustunnilla myös syksyllä. Se jäi mieleeni muhimaan, ja tänään aihetta oli helppo jatkaa. Vaikka alunperin tämän sommitelman olin suunnitellut toisen aiheen ympärille, se sopi tähän yllätystehtävään paljon paremmin.
Yön yli muhi ideat tekstin kuvittamisesta. Olin valinnut runon jo eilen ja illan aikana valmistelin rekvisiittaa. Into piukalla riensin Oulunkylätaloon tänä aamuna, malttamattomana aloittamaan kuvaamista. Eilen vielä harmitti, kun muilla kurssilaisilla oli upeita järjestelmäkameroita, ja minulla "vain" pikkupokkari. Illalla psyykkasin itseäni, että tärkeämpää on, miten laitettaan osaa käyttää! Ja minähän osaan, yleensä.
Yön yli muhi ideat tekstin kuvittamisesta. Olin valinnut runon jo eilen ja illan aikana valmistelin rekvisiittaa. Into piukalla riensin Oulunkylätaloon tänä aamuna, malttamattomana aloittamaan kuvaamista. Eilen vielä harmitti, kun muilla kurssilaisilla oli upeita järjestelmäkameroita, ja minulla "vain" pikkupokkari. Illalla psyykkasin itseäni, että tärkeämpää on, miten laitettaan osaa käyttää! Ja minähän osaan, yleensä.
Eilen kuvitettavaksemme arpoutui abstrakti aihe AIKA. Lähdin ulos ja päädyin kuvaamaan kuvasarjaani ostarin ympäristössä.
Ja tällainen siitä tuli:
Ja tällainen siitä tuli:
Kuvatessani tuli mieleen, että vanhakin ostari on monella tasolla täynnä elämää. Osa siitä saattaa olla tuhoavaa, ajan kanssa.
Olisi mukavaa saada kommentteja kuvituskuvistani.
Olisi mukavaa saada kommentteja kuvituskuvistani.